Lapsen oikeuksien viikko on käynnissä 14.–20.11.2022, mutta mihin lapsilla on oikeus? Vuoden 2022 Lapsen oikeuksien viikon teemana on turvallisuus, joka on minulle hyvin läheinen teema. Itse ajattelen, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus turvalliseen lapsuuteen.

Mikä on lapselle tärkeää?

Turvallinen lapsuus koostuu useista eri palasista, joista keskeisimmässä roolissa on lapsen koti. Turvallinen koti, jossa lapsi saa tarvitsemaansa huomiota sekä hänen perustarpeistaan kuten ravitsemuksesta ja hygieniasta huolehditaan riittävällä tasolla. Monista nämä asiat tuntuvat itsestään selvyyksiltä, mutta valitettavasti kaikissa kodeissa ne eivät ole.

Lapsi tarvitsee ympärilleen riittävästi turvallisia aikuisia. Turvalliset aikuiset voivat olla vanhempien lisäksi esimerkiksi isovanhempia, sukulaisia, kummeja, ystäviä, naapureita tai vaikka varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa. Turvallisista aikuisista syntyy lapsen oma turvaverkko, jonka toimivuuteen lapsen pitäisi pystyä luottamaan.

Perheväkivalta Suomessa

Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1984 lähtien, jolloin lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla. Laissa lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (1§) todetaan: ”Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää”.

Kuitenkin lasten ja nuorten kokema henkinen väkivalta vanhempien toimesta on kasvussa vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan. Jopa 42,5% yläkouluikäisistä tytöistä oli kokenut henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana vanhempiensa toimesta, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 37%. Samaisessa Kouluterveyskyselyssä fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta kokeneiden lasten ja nuorten määrä oli lievässä kasvussa, aivan kuten myös muiden perheenjäsenten fyysistä väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten määrä. Vuonna 2013 tehty Lapsiuhritutkimus on osoittanut, että äidit ja isät syyllistyvät lähes yhtä usein lapsiin kohdistuviin väkivallan tekoihin.

Lapselle perheväkivallan kokemus on traumatisoivampaa kuin muu koettu väkivalta riippumatta siitä, onko lapsi väkivallan todistajana vai kokijana. Väkivallan pelossa eläminen on vakava riski lapsen kehitykselle, puhumattakaan väkivallan välittömistä kärsimyksistä.

Turvallisessa ympäristössä lapsen on helppo elää ja kasvaa. Jos lapsen turvallisuuden tunne horjuu, voi se vaikuttaa esimerkiksi lapsen kykyyn oppia uusia asioita. Kodin lisäksi tärkeitä paikkoja lapsen arjessa ovat päiväkodit ja koulut. Näissä paikoissa on monesti tarjolla turvallisia aikuisia, mutta turvallisuuden tunne saattaa horjua myös toisten lasten toimesta. Kiusaamiseen tulee puuttua aina kun sitä havaitaan ja monissa paikoin tähän on saatu luotua jo varsin päteviäkin malleja.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Lastensuojelulain mukaan kuka tahansa voi ilmoittaa tiedossaan olevasta ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta lastensuojeluun. Väkivallasta voi aina ilmoittaa myös poliisille. Mielestäni aidosti huolta herättäneestä tilanteesta tehty ilmoitus ei ole koskaan väärä. On aina parempi ilmoittaa kuin jättää ilmoittamatta – viranomaisten tehtävänä on tutkia asia.

Turvallista Lapsen oikeuksien viikkoa!