Hiitolanjoen hurmassa – eikä suotta

Hiitolanjoki hurmasi viikonloppuna tuhansia ihmisiä monella tavalla. Suuri kiitos Rautjärven kunnan työntekijöille, viranhaltijoille, yhdistyksille, yrityksille sekä kaikille tavalla tai toisella Hiitolanjoki Hurmaa -tapahtuman järjestelyissä mukana olleille upeasta tapahtumasta. Erityiskiitokset ansaitsevat tapahtumataikuri Kristiina Pervilä-Andersson ja kunnan elinvoimatiimi – olette kultaa!

Rautjärvellä järjestettiin myös perjantaina Onnistumisia Itä-Suomesta kutsuvierasseminaari, jossa esiteltiin Itä-Suomen padonpurkuhankkeita ja täytyy todeta, että tilaisuudessa sai hyvin ylpeästi olla rautjärveläinen, sillä Hiitolanjoki oli selkeästi mittavin hanke, joka on monessa suunnannäyttäjä. Seminaarista monelle mieleen jäi Kalevalasta tuttu sananlasku ”Vesi on vanhin voitehistakosken kuohu katsehista”. Ihminen on vuosisatojen ajan lumoutunut koskista ja lumoutuu yhä.

Hiitolanjoki -projekti aloitettiin jo vuonna 1999, silloin kun itse olin vielä alakoulussa. Olen siis päässyt mukaan vasta ihan viime metreillä, kun yhteinen sävel on alkanut löytymään ja kuokkaa on oltu lyömässä vihdoin maahan. Hiitolanjoen ennallistaminen on osoitus pitkäjänteisestä ja periksiantamattomasta työstä luonnon eteen, jonka vaikutukset alkavat meille vasta hiljalleen konkretisoitua. Tulevat sukupolvet saavat ylpeästi olla Hiitolanjoen varrella kasvaneita.

Rautjärven kunta julkaisi viikonloppuna minielokuvan Kaikille vapaa Hiitolanjoki, joka on katsottavissa verkossa. En ole pystynyt katsomaan elokuvaa vielä kertaakaan liikuttumatta siitä kyyneliin. Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran Onnistumisia Itä-Suomesta seminaarissa ja tuolla en ollut ainoa, jonka silmäkulma kostui, niin merkittävä teko Hiitolanjoen vapauttaminen on myös valtakunnallisella tasolla.

Elokuvasta jäi mieleeni erityisesti muutama pointti. Elokuvassa Noora Jylhä toteaa hyvin Hiitolanjoen alueen olevan kokonaisuus, joka luo mahdollisuuksia uhanalaisten kalakantojen elpymisen ohella myös lasten ja aikuisten turvalliselle retkeilylle ja virkistäytymiselle. Alueen luontoarvot ovat kuitenkin loppuelämän ja seuraavien sukupolvien asioita, toteaa elokuvassa Mari Elal. Etenkin Marin sanat saavat minut joka kerta kyyneliin, on todella tehty jotain merkityksellistä – asioita, jotka vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään. En välttämättä itse tule näkemään edes kaikkea, osa luonnon muutoksista voi tapahtua vasta minun jälkeeni, mutta tiedän että suunta on oikea.

Kun on hyvää tahtoa, voidaan tehdä historiallisia tekoja. Hiitolanjoen ympärillä on ollut valtavasti hyvää tahtoa, joka on johtanut historiallisiin tekoihin. Kiitos siitä kaikille teille mukana olleille jokisotureille! Pertti Salolaista (ministeri, WWF Suomen perustaja ja kunniapuheenjohtaja) lainatakseni: ”Siitä on koko Suomi iloinen!”

Kaikille vapaa Hiitolanjoki -minielokuva


Kirjoitus on julkaistu Etelä-Saimaassa 12.6.2024 ja Parikkala-Rautjärven Sanomissa 19.6.2024.

Kommentit

Jätä kommentti